Heti aluksi meni vähän sähläykseksi kun Nicole jäi jumiin yleisövessaan eikä päässyt takaisin kotiin . . . Joten lähdin tallentamatta ^^D Ja seuraava ongelma tuli, kun pelin kameralla otettujen kuvien laatu oli niin huono, niin piti ottaa muutama kymmenen kuvaa uudestaan printscreenillä, siksi tämä alkaa tämmöisellä pikakelauksella. Mutta eiköhän juttu lähde tästä pikkuhiljaa käyntiin :)

Tässä on Nicole Hilton. Hän on luonteeltaan melko siisti (6), menevä (7), laiska (4), leikkisä (6) ja melkoinen marisija (2). Horoskooppimerkiltään hän on härkä. Tavoitteenaan Nicolella on perhe, ja Nicolen elämäntoive on kultavuosipäivä.

Nicole osti vähillä rahoillaan tämän tontin ja rakensi sille talon muutettuaan Leppälaaksoon. "Mitenköhän täällä on näin vähän asukkaita", Nicole mietti maalatessaan ovensa karmia.

Työn etsintä oli aloitettava saman tien. Nicole tarvitsi välittömästi rahaa ja otti Koehenkilön paikan tiedealalta. Hän päätti kokeilla sitä ensimmäisenä. "Nyt minun täytyy alkaa etsiä ystäviä täältä kaupungista."

Seuraavana päivänä Nicolella oli työpäivä, ja syötyään punaisen pastillin hän sai 500 simoleonia ja ylennyksen! Nicole soitti uudelle työkaverilleen Irinalle ja kertoi asiasta. Irina oli innoissaan Nicolen ylennyksestä ensimmäisenä päivänä, ja piti Nicolesta niin kovasti, että lahjoitti tälle 3500 simoleonia maksavan television. Nicole tosin myi lahjan heti.

Nicole osti televisiosta saamillaan rahoilla itselleen kirjahyllyn. "Nyt voin opiskella ruoanlaittoa!" hän iloitsi.

Kuntolaitteisiin Nicolella ei ollut varaa, joten hän kaivoi vanhan hypynarunsa esiin ja alkoi treenata. "Aikoinaan tämä oli helpompaa", Nicole ähki, vaikka näyttikin silti riemuitsevan.

"A-haa, kukas tuolla on!" Nicole äkkäsi komean miehen, joka kulki hänen talonsa ohi. Nicole otti miehen kiinni ja alkoi jutella. "Hei vaan, olen Nicole", hän esittäytyi. "Moro, olen Pete", mies sanoi ja hymyili. "Oletkos sä kuullut tälläistä vitsiä . . ." Nicolella ja Petellä synkkasi oikein mainiosti.

Nicolella oli selvästikin kova kiire tutustua tuohon mieheen (en muuten kommentoi Peten kampausta . . .)

 

Nicole saikin Peten haltuunsa hetkessä ;D Mitähän Pete ajattelee . . ? Vähän ajan päästä Nicole kutsui Peten takaisin luokseen ja pyysi tätä muuttamaan luokseen. Pete suostui ja toi mukanaan noin 6000 simoleonia. Nicole oli innoissaan.

Pete lähti töihin. Hän oli töissä politiikka-alalla.

Nicole jäi kotiin syöpöttelemään . . . Ja tajusi, minkä virheen hän oli tekemässä: ei Pete ollutkaan ollenkaan hänen tyyppiään. Hänen täytyi tehdä asialle jotain, nyt kun vielä voisi.

Niinpä Nicole soitti töihin ja väitti olevansa sairaana. Hänen täytyisi olla kotona Peten tullessa töisitä, ja kertoa huonot uutiset.

"Mulla ois asiaa", Nicole aloitti, kun Pete tuli kotipihaan. "Sun varmaan täytyis sittenkin muuttaa pois. Olen pahoillani, Pete. Sä et vaan ole mun tyyppiä." Pete katsoi Nicolea hetken kuin hullua. "Okei sitten", hän sanoi. "Mä lähden."

Ja niin Pete lampsi surkeana taksiin ja lähti jälleen omille teilleen.

Nicole jäi kotiin kokkailemaan itselleen ruokaa hieman surullisena. "No, olihan niistä keittokirjoista JOTAIN apua . . ." hän mietti sekoittaessaan pastakastiketta, jonka joukkoon vierähti kyynel. "Peten jättäminen oli ihan oikea ratkaisu!" hän tiuskaisi itselleen.

"Ehkä lukeminen piristää. Se hitsin pönttö on vieläkin tukossa, kiitos Peten", Nicole mietti avatessaan mekaniikkakirjan. Se veikin mielenkiinnon muutamaksi tunniksi, jonka jälkeen hän meni nukkumaan.

Yöllä Peni-susi tuli kaivamaan kuoppaa Nicolelle. Etkös ole kuullut sitä sanontaa, Peni, joka toiselle kuoppaa kaivaa itse siihen lankeaa! ;DD

 

Tässä tämänkertainen osa, pahoittelut lyhyydestä, kuvien kanssa oli ongelmia . . . Seuraava osa tulee ehkä 2-3 viikon päästä, kun tässä on muutama koe niin en ehkä ehdi pelata . . . Mutta katotaan nyt :)

Kommentteja saa laittaa < 3